tiistai 8. maaliskuuta 2016

Iloa arkeen lukulaitteella

Ennakkoluuloille kyytiä

Alkuvuodesta hankin itselleni lukulaitteen. Vielä muutama vuosi sitten ajatus e-kirjoista ja sähköisestä lukulaitteesta aiheutti minussa kiihkeän vastareaktion: kirja ei ole oikea kirja, ellei sitä voi hypistellä käsissään, kuulla paperin kahinaa ja tuntea joko uuden tai vanhan kirjan tuoksua nenässään. 

Joskus kuitenkin muuttuva elämäntilanne muuttaa omia asenteita yllättävissäkin asioissa.  Muutto muutamaksi vuodeksi ulkomaille edellytti tavallista suurempaa tavaroiden karsintaa muuttovaiheessa ja ulkomailla asuessa ei puolestaan ole järkevää kerätä loputtomasti tavaraa nurkkiin pyörimään ja odottamaan poisheittämistä jälleen siinä vaiheessa, kun muuttaa takaisin kotimaahan. Olen ollut kirjahamsteri niin kauan kuin muistan ja kirjakaupat ovat olleet aina heikko kohtani. Nyt ulkomailla ollessa en halua kerätä tavaraa ylenmäärin, edes kirjoja.

Vaikka englanninkielistä kirjallisuutta on helppo hankkia täällä kirjakaupoista tai tilata kotiin Amazonista, haluan silti lukea myös suomenkielisiä kirjoja. Tähän tarpeeseen ja näihin olosuhteisiin elektroninen kirja sekä erillinen lukulaite tuntuivat tarjoavan kokeilemisen arvoisen ratkaisun. Siispä suuntasin kauppaan ja palasin kotiin laukussani uusi Kobo Aura.

Päädyin Koboon selattuani etukäteen arvioita ja kokemuksia eri lukulaitteista. Kindle-laitetta en halunnut siitä syystä, että sillä ei voi lukea muita kuin Amazonista ostettuja e-kirjoja, eikä Amazonin suomenkielinen valikoima oikein vakuuta. Ratkaisevin valintaperuste oli siis se, että voin hankkia ja ladata laitteeseen kirjoja mahdollisimman laajasti eri kirjakauppojen valikoimista ja nimenomaan suomenkielistä kirjallisuutta.

Kirjatiedostojen siirtämistä varten latasin nopean googlailun tuloksena koneelleni Adobe Digital Editions -ohjelman, jonka kautta kirjatiedosto siirtyy näppärästi tietokoneelta lukulaitteeseen. Muitakin ohjelmia varmasti on, mutta en ollut kiinnostunut perehtymään niihin sen kummemmin. Adoben ominaisuudet ovat itselleni riittävät ja myös riittävän simppelit.

Valinnan vapautta ja näppäryyttä

Ostan kirjani useimmiten Elisa Kirjasta, sillä sen valikoima on melko monipuolinen ja laaja. Lisäksi olen tähän mennessä käyttänyt Suomalaisen Kirjakaupan, sekä brittiläisen WHSmith'in nettikauppoja. Nyt kun elektronisia kirjoja on jonkin verran shoppaillut, on joutunut toteamaan, että niiden hinta ei juurikaan eroa paperisen kirjan hinnasta. Joko paperisen kirjan materiaali- ja painokulut ovat hämmästyttävän pienet tai elektronisten kirjojen hinnassa on ilmaa. Ehdottomasti olen sitä mieltä, että kirjailija on kunnollisen korvauksen työstään ansainnut, mutta silti näiden kahden julkaisumuodon välinen pieni hintaero kummastuttaa. Onneksi Elisa Kirjassa on melko usein erilaisia kampanjoita ja tarjouksia, joita olen ilolla hyödyntänyt.

Itse lukulaite on varsin miellyttävä käyttää. Näyttö ei rasita silmiä samalla tavoin kuin tabletti tai kännykän ruutu, tietokoneen näytöltä en taas voisi edes ajatella lukevani kirjaa. Lisäksi Kobo Aura on ihastuttavan kokoinen! Korkeutta laittella on 15 cm, leveyttä 11,4 cm ja painoa vain 175 grammaa. 1 GB:n muistiin sopii latailemaan kirjan jos toisenkin, tila tuskin aivan heti loppuu kesken.  Jos kännykkää joutuukin latailemaan päivittäin, Kobon akku kestää helposti pari, kolme viikkoa samalla latauksella. 

Pidän laukussani siis varsin helposti mukanani vähitellen kasvavaa kirjastoa. Kobo on päivittäisessä käytössä tunnin mittaisella työmatkalla junassa ja lomareissuillekaan ei tarvitse lähtiessä valita, että minkä kirjan ottaisi mukaansa, kun voi ottaa samalla vaivalla useamman. Olen ollut kaikin puolin iloisesti yllättynyt lukulaitteen käyttömukavuudesta ja näppäryydestä. 

Lukulaite ei korvaa painettua kirjaa

Edelleen olen sitä mieltä, että painettua kirjaa ei voita mikään, mutta tässä elämäntilanteessa olen enemmän kuin kiitollinen nykytekniikan suomista mahdollisuuksista. Pääsen käsiksi kirjauutuuksiin halutessani samantien, eikä kirjoja tarvitse enää lähetyttää Suomesta sukulaisilla ja ystävillä. 

Painettua kirjaa on helpompi selailla ja vaikka Kobolla voikin tehdä kirjaan korostuksia, on merkintöjä silti helpompi tehdä kynällä paperisivuille. Pienehköllä ruudulla rivien alleviivaaminen sormella on melko kömpelöä, eikä toimi aina aivan moitteettomasti. Painetussa kirjassa sivuja on helpompi selata  ja silmäillä, lukulaitteella se on melko vaivalloista.

Vastineeksi Kobo tarjoaa mahdollisuuden seurata tilastoja omasta lukunopeudesta, lukemiseen käytetyistä tunneista ja luettujen kirjojen määrästä. Eipä sillä että nuo tiedot mitenkään erityisemmin tulisivat tarpeeseen, tai edes kovin paljoa kiinnostaisivat, mutta onpa pientä lisähuvia lukemisen sivussa. Tarpeellisia toimintoja sen sijaan ovat mahdollisuus valita käytettävä fontti ja muuttaa sen kokoa tilanteeseen sopivaksi, sekä taustavalo säätömahdollisuudella.

Oman kokemukseni perusteella voin suositella laajentamaan lukuelämyksiä myös sähköisen kirjan ja lukulaitteen suuntaan. Ymmärrän paremmin kuin hyvin pelkän paperikirjan nimeen vannovia, mutta joskus pieni mukavuusalueen ulkopuolelle astuminen, joko mielenkiinnosta tai muuttuneiden olosuhteiden seurauksena, saattaa tuottaa positiivisia yllätyksiä. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikenlainen asiallinen ja asiaan liittyvä palaute sekä kommentointi on tervetullutta!